Kuinka paljon nosturi kuormittaa alustaa? Tukijalkavoimat, kantavuus ja tuenta käytännössä

12.10.2026

Nosturin pystytyspaikan suunnittelussa yksi tärkeimmistä kysymyksistä on alustan kantavuus. Kuinka suuren kuormituksen nosturi aiheuttaa ja kestääkö sen alla oleva alusta?

Nosturin kokonaispaino ei kuitenkaan kerro suoraan sen alustalle aiheuttamasta kuormituksesta. Tukijalkojen kuormitus muuttuu nosturin työskentelyasennon, puomin ulottuman ja nostettavan taakan mukaan. Lisäksi on aivan eri asia, kohdistuuko tukijalkavoima pienelle tukijalan lautaselle vai usean neliömetrin alueelle.

Tukijalkavoima ja tukijalkapaine ovat kaksi eri asiaa. Molemmat pitää tuntea, jotta nosturin tuenta voidaan suunnitella oikein.

Kuinka suuria nostureiden tukijalkavoimat ovat?

Nosturin paino ei jakaudu tasaisesti sen tukijaloille. Nostotyön aikana tukijalkojen kuormitukset muuttuvat, ja suurin voima kohdistuu yleensä nostosuunnan puoleisille tukijaloille. Nosturin tukijalkakuormat muuttuvat nostotilanteen mukaan, eikä kuormitus jakaudu tasaisesti kaikille tukijaloille. Kuormituksen jakautumiseen vaikuttavat myös nosturin rakenne ja tukijalkojen sijoittelu.

Eri nosturityyppien tukijalkavoimien mittakaavaa voidaan havainnollistaa muutamalla esimerkillä.

Luvut ovat suuntaa antavia esimerkkejä eri nosturityyppien suurista tukijalkavoimista. Ne eivät ole yksittäisten nosturimallien tarkkoja mitoitusarvoja.

Nosturin suurin tukijalkavoima ei myöskään tarkoita, että kyseinen kuormitus toteutuisi jokaisessa nostossa. Tukijalkavoima riippuu siitä, millaisessa työskentelytilanteessa nosturi on.

Yksittäisen nostotyön suunnittelussa käytetään aina kyseisen nosturin ja nostotilanteen mukaisia kuormitustietoja.

Tukijalkavoimasta pintapaineeksi

Tukijalkavoima kertoo, kuinka suuri kuormitus alustalle pitää välittää. Tukijalkapaine puolestaan kertoo, kuinka suurelle pinta-alalle tämä kuormitus kohdistuu.

Tavallisessa nostotyössä asennusnostureiden tukijalkojen alla käytetään yleisesti 60 × 60 senttimetrin tukilevyjä. Suurissakin asennusnostureissa tämä on aivan tavanomainen tuenta. Mobiilinostureissa vastaava peruskoko on usein noin 75 × 75 senttimetriä.

Otetaan esimerkiksi edellä mainitut 165 tm:n asennusnosturi ja 100 tonnin mobiilinosturi.

165 tm:n asennusnosturin 38 tonnin tukijalkavoima aiheuttaa 60 × 60 senttimetrin tukilevylle tasaisesti jakautuessaan noin 105 tonnin kuormituksen neliömetrille.

100 tonnin mobiilinosturin 70 tonnin tukijalkavoima puolestaan aiheuttaa 75 × 75 senttimetrin tukilevylle noin 125 tonnin kuormituksen neliömetrille.

Nämä ovat laskennallisia pintapaineita esimerkkien tukijalkavoimilla ja tukipinta-aloilla. Tavallisessa nostotyössä toteutuvat kuormitukset voivat olla huomattavasti pienempiä.

Pintapaineen laskeminen on yksinkertaista:

Tukijalkavoima ÷ tukipinta-ala = keskimääräinen pintapaine

Laskennassa on käytetty havainnollisuuden vuoksi tonneja ja neliömetrejä. Varsinaisessa mitoituksessa voimat ilmoitetaan yleensä kilonewtoneina (kN) ja pintapaineet kilopascaleina (kPa). Yhden tonnin painoa vastaava voima yhden neliömetrin alueella aiheuttaa noin 9,8 kPa:n pintapaineen.

Miten tukijalkapainetta voidaan pienentää?

Kun tukijalkavoima tunnetaan, pintapainetta voidaan pienentää kasvattamalla tukipinta-alaa.

Tukijalkojen alla käytetään tähän tarkoitukseen erilaisia tukilevyjä ja kuormaa jakavia rakenteita. Oikean kokoiset nosturin tukilevyt ovat yksi tehokkaimmista keinoista pienentää alustaan kohdistuvaa pintapainetta. Tavallisimpia ovat muoviset ja puiset tukilevyt, joiden lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi puupalkistoja, teräslevyjä tai tarkoitukseen valmistettuja ponttooneja.

Tarkastellaan samaa 38 tonnin tukijalkavoimaa eri kokoisilla tukialustoilla.

Laskelmassa oletetaan, että tukijalkavoima jakautuu tasaisesti koko tukialustan pinta-alalle.

Todellisuudessa tukialustan jäykkyys ja sen alla olevan pinnan ominaisuudet vaikuttavat kuormituksen jakautumiseen. Suurikaan levy ei välttämättä jaa kuormitusta koko pinta-alalleen, jos se taipuu tukijalan alla.

Siksi tukialustan valinnassa on huomioitava pinta-alan lisäksi myös sen rakenne ja kyky jakaa kuormitus.

Taulukosta nähdään kuitenkin, kuinka paljon tukipinnan koolla voidaan vaikuttaa keskimääräiseen pintapaineeseen. Saman nosturin aiheuttama kuormitus voidaan jakaa huomattavasti suuremmalle alueelle ilman, että itse nostotyöhön tarvitsee tehdä muutoksia.

Tukipintaa ei kuitenkaan tarvitse kasvattaa mahdollisimman suureksi, vaan riittävän suureksi.

Mitä nosturin alla oleva alusta kestää?

Nosturin pystytyspaikalla voi olla asfalttia, betonia, tiivistettyä mursketta tai luonnontilaista maaperää. Pelkkä pinnan ulkonäkö ei kuitenkaan kerro sen kantavuudesta. Käytännössä arvioidaan usein sekä rakenteen kantavuutta että maaperän kantavuutta riippuen siitä, millaisen alustan päälle nosturi sijoitetaan.

Esimerkiksi asfaltin kantavuuteen vaikuttaa olennaisesti se, mitä asfaltin alla on. Hyvin kantavan rakennekerroksen päällä tilanne on erilainen kuin pehmeän pohjamaan päällä.

Alustan kantavuutta arvioitaessa on huomioitava myös se, millä tavalla kuormitus välittyy syvemmälle rakenteisiin.

Erityisesti teollisuusympäristössä nosturin alla ei aina ole edes maata.

Tukijalka voidaan joutua sijoittamaan esimerkiksi betoniholvin, putkikanaalin, kellarin tai muun kantavan rakenteen päälle.

Tällaisessa tilanteessa pelkkä pintapaineen laskeminen ei riitä. On selvitettävä, miten rakenne ottaa kuormituksen vastaan ja välittää sen edelleen. Betonilaatan kantavuuteen vaikuttavat esimerkiksi sen paksuus, raudoitus, jänneväli ja tuentatapa.

Tukipinnan suurentaminen voi auttaa myös näissä tilanteissa, mutta joskus kuormitus pitää jakaa tarkoitukseen suunnitellun palkiston avulla suoraan rakenteen kantaville osille.

Nosturin tuennan suunnittelu voi siis olla yhtä hyvin rakennesuunnittelua kuin maaperän kantavuuden arviointia.

Kun tukijalkavoimat tiedetään, niitä ei tarvitse arvailla

Nosturin pystytyksen suunnittelussa tarvitaan kaksi olennaista lähtötietoa: kuinka suuren kuormituksen nosturi aiheuttaa ja kuinka suuren kuormituksen sen alla oleva alusta kestää.

Jos nosturin aiheuttamaa kuormitusta ei tunneta, rakennesuunnittelija saattaa joutua käyttämään laskelmissaan nosturin suurinta mahdollista tukijalkavoimaa, vaikka kyseisessä työssä kuormitus jäisi sitä pienemmäksi.

Kun nostotilanteen tukijalkavoimat tunnetaan, alustan kantavuus voidaan tarkastella kyseistä työtä vastaavilla kuormituksilla.

Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun nosturi pitää pystyttää rakenteen päälle tai alustan kantavuus on muuten rajallinen.

Jos kuormituksia joudutaan arvioimaan sekä nosturiyrityksen että rakennesuunnittelijan puolella, samaa epävarmuutta saatetaan huomioida varmuuden vuoksi useaan kertaan. Lopputuloksena voidaan päätyä tilanteeseen, jossa noston toteuttaminen näyttää laskennallisesti mahdottomalta.

Kun kuormitukset tunnetaan, ylimääräisille oletuksille ei ole tarvetta. Suunnittelussa käytettävät varmuuskertoimet säilyvät ennallaan, mutta tuntemattomasta kuormituksesta johtuvaa ylimääräistä varautumista voidaan vähentää.

Näin voidaan löytää toteutuskelpoinen ratkaisu myös tilanteessa, jossa ensimmäinen laskelma ei sellaisenaan täytä kantavuusvaatimuksia.

Nosturin pystytys on suunnittelua

Me Eilolalla lähdemme siitä, että nosturin pystytyspaikkaan liittyvät rajoitukset ovat suunnittelun lähtötietoja.

Tiedämme nosturiemme tukijalkavoimat ja pystymme toimittamaan suunnittelijoille tiedot nosturin eri työskentelytilanteissa aiheuttamista kuormituksista.

Sen lisäksi meillä on kattava valikoima erilaisia tukijalkojen alusia.

Tavallisten tukilevyjen lisäksi neliömetrin kokoisia levyjä löytyy tarvittaessa lähes jokaiseen nosturiautoomme. Suurempia tukipintoja varten käytössämme on 1,2 × 1,2 ja 1,5 × 1,5 metrin teräslevyjä sekä 2,25 × 2,25 metrin ponttooneja.

Artikkelin kuvassa nosturiauto on pystytetty suurimpien ponttooniemme varaan.

Olemme hankkineet erilaisia tukialustoja siksi, että nostotyön toteuttaminen ei jäisi kiinni puuttuvista välineistä. Kun alustan kantavuus edellyttää tavallista suurempaa tukipintaa, tarvittava nosturin tuenta voidaan ottaa huomioon jo nostotyön suunnittelussa.

Joskus riittää suurempi tukilevy. Joskus tarvitaan kuormaa jakava rakenne tai muutoksia nosturin sijoitteluun. Joissakin tilanteissa tarvitaan rakennesuunnittelijan selvitys alustan kantavuudesta.

Oleellista on, että tiedämme, millaisia voimia nosturi aiheuttaa ja mitä sen alla oleva alusta kestää. Käytännössä turvallinen nosturin tuenta perustuu siihen, että nosturin tukijalkakuormat, käytettävät tukilevyt sekä alustan tai maaperän kantavuus tunnetaan riittävän tarkasti. Näiden tietojen perusteella voidaan määrittää tarvittavat toimenpiteet.

Nosturin pystytyksen suunnittelu ei ole pelkästään sen selvittämistä, missä voidaan nostaa. Se on myös sen selvittämistä, mitä pitää tehdä, jotta nostaminen on mahdollista siellä, missä sitä tarvitaan.